Ubi tu Gaius, ibi ego Gaia.

Missä sinä olet Gaius, siellä minä tulen olemaan Gaia.

Koeviikko meni niin että hujahti, ja syysloma meni vielä nopeammin! Kokeidenpalautus ja todistusten jako on seuraavana tiistaina, eli jännitysnäytelmää jatkuu vielä pari päivää. En kyllä osaa yhtään arvioida miten kokeet menivät, ja povaan maanantain ja tiistain väliselle yölle koeviikolta tuttua oksennusrumbaa…

Syyslomalla otin rennosti - poukkoilin siellä täällä ja jumitin kotona. Olin ensimmäiset neljä päivää mökillä Kemiössä ja palasin stadiin keskiviikoksi jolloin menin katsomaan Kaupunginteatteriin Maija Poppanen -musikaalia. Musikaali oli varsin mainio, ja minun oli pakko katsoa heti seuraavana päivänä Mary Poppins –elokuva, jossa on aina ah-niin-ihana Julie Andrews.
Kulttuuriputki jatkui Picasso-näyttelyllä, jossa vierailin äitini kanssa torstaina. Olihan se mainio, mutta en voi väittää etteikö Guernican puuttuminen olisi jättänyt aukkoa sieluun. No, näyttelyssä heiluminen antoi kuitenkin hyvän tekosyyn viettää aikaa äidin kanssa, ja kävimme vielä syömässä ja Stockmannilla kiertelemässä.
Perjantaina kipaisin kotiostarilla ostelemassa kopan erivärisiä kynttilöitä pimeisiin iltoihin ja yritin epätoivoisesti etsiä itselleni sopivia farkkuja – tuloksetta!


Lauantaina lähdin Valkoisenhain ja Korruptin kanssa keskustaan shoppailemaan, ja pysyin mahdollisimman kaukana Tsukiconista josta olin saanut traumat viime vuodelta. Kaupungilta mukaan tarttui vain pari leffaa, koska rahat piti säästää Helsingin Kirja- ja Musiikkimessuille, joilla vietin eilen koko päivän. Aluksi oli tarkoituksena pitää perinnettä yllä ja mennä messuille Korruptin kanssa, mutta hänelle tuli joku este. No, Valkoisenhain seura on aina yhtä mainiota, joten annoin hänelle saamani ilmaisliput.
Messusaalis olikin kohtalaisen mittava; pino Tähtivaeltajia, Transmetropolitan –irtonumeroita, pari Batman-lehteä, Se Ainoa Puuttuva Kalma-lehti, pari kirjaa [Palahniuk, Gaiman, Kafka], Manic Street Preachers –sinkkuja sekä Stray Catsin albumi Texille joululahjaksi.
Tämä kaikki noin 70€.
Vielä olisi tehnyt mieli ostaa puuttuvat Tuulen Laakso Nausicaä –albumit Sangatsulta, sekä pari LP:tä, mutta en viitsinyt kuluttaa viimeisiäkin rahojani.


Kouluun palaaminen tuntui raskaalta loman jälkeen – olisin mielelläni laiskotellut vielä ainakin viikon verran. Kuitenkin uudet aineeni; latina, venäjä, kuvis ja psykologia pitävät minut tiukasti kiinni koulun penkissä. ET:n opiskeluintoni haihtui yhdessä tunnissa, kiitos opettajani ja puolueellisen oppikirjan. Minä kun vielä ajattelin kirjoittaa ko. aineen!
Suunnitelma B on myös pulmallinen – sama maikka opettaa myös reaalivaihtoehtona miettimääni filosofiaa, sekä paria psykologian kurssia! Historiaa en haluaisi kirjoittaa tappavan tylsien Suomen historian kurssien takia. Olen sentään seurannut vierestä veljeni taistelua näiden kurssien läpi.


Koulutyön määrä on ollut aika vähäistä, joten minulle on jäänyt paljon aikaa uppoutua sarjakuvien maailmaan. Erityisen paljon huomiota on saanut runollisen kaunis ja raaka samuraisarjakuva Lone Wolf & Cub [子連れ狼, Kozure Ôkami]. Alan Mooren Promethea odottaa vielä avaamista...

Viikon päästä on marraskuu ja Halloween. Herranjumala.

Alles is gut

Koeviikko.

Kaksi koetta takana ja neljä edessä. Tänään on OPO:n koe eli toisin sanoen vapaa. Vietän rokulipäivää kotona. Kuittasin 15 nukkumisella univelkoja ja hoitelin tekemättä jääneitä asioita. Nyt tuli hyvä väli kirjoitella taas puuta heinää tänne.

Koeviikko ei lähtenyt niin jouhevasti käyntiin kun olisin halunnut. Sunnuntain ja maanantain välinen yö meni vessassa linkkuveitsenä pöntön yläpuolella. Oksensin ja kramppasin pari tuntia. Sama toistui maanantain ja tiistain välisenä yönä ja ennen keskiviikkoa vielä pahempana.
Minäkö stressaan? – ei pidä paikkaansa.
Muistaakseni tällaista on viimeksi tapahtunut… yli kaksi vuotta sitten kun masennukseni oli pahimmillaan. Laihduin tuolloin kymmenen kiloa oksentelusta [ja syömättömyydestä, unettomuudesta ja huonoista elintavoista].

Näin luonnostellaan esseevastaus.

Tämän viikon kaksi koetta ovat kuitenkin menneet ihan hyvin, erityisesti historia. Sain vastattua kaikkiin esseisiin hyvin. Saksan kokeesta en ole niinkään varma, mutta ei se nyt ainakaan ihan perseelleen mennyt.
Huomenna on vuorossa äidinkielen koe.

Minulla on hyvin ristiriitainen suhtautuminen äidinkielen opetukseen lukiossa. Olen hyvin tyytyväinen siihen seikkaan, että äidinkielen ja kirjallisuuden opetus on saanut tarvitsemansa puitteet vihdoin ja viimein, ja että sen merkitystä korostetaan tarpeeksi.
Kuitenkin, erilaisissa kirjoitustehtävissä perimmäinen tarkoitus tuntuu olevan opettajan mieltymyksien ja odotuksien täyttäminen eikä niinkään itsensä kehittäminen ja toteuttaminen. Mikä on tietenkin tylsää.
Olen kirjoittanut tässä kurssissa kolme laajempaa kirjoitustehtävää [essee, referaatti, aineistoaine] ja huomannut kokoajan miettiväni, täyttääkö kirjoitukseni opettajan vaatimukset mahdollisimman hyvin, ja onkohan teksti nyt sellainen kuin ohjeistuksissa lukee. En ole kertaakaan pystynyt ilmaisemaan itseäni vapaasti. Ymmärrän toki, ettei itsensä ilmaiseminen ole asiatekstissä pääosassa, mutta erityisesti aineistoaineessa [analyysi Kurt Vonnegutin kirjasta] olisin toivonut voivani käyttää enemmän omia näkemyksiä ja persoonallista tulkintaa.
Tai ehkä sittenkin olen vain tyypillinen entinen kympin oppilas äikässä joka saa ensimmäistä kertaa ainekirjoituksessa ysin ja katkeroituu. Ja syyttää yhteiskuntaa.

Olen yrittänyt lukea koulukirjojen vastapainona sarjakuvia. Yöpöydällä odottaa parin sarjakuva-albumin lisäksi Osamu Dazain Ningen Shikkaku eli Ei enää ihminen - Albert Camus'n L'Etrangerin lisäksi yksi tärkempiä kirjoja jotka ovat vaikuttaneet sielunmaisemani syntyyn.
Kirjastosta löytyi sattumalta myös Mike Careyn [Hellblazer, Lucifer] kirjoittama ja John Boltonin [Fables, the Sandman] kuvittama God Save the Queen -sarjakuva-albumi, jota olen ihastellut jo parin päivän ajan. Tarina on mielenkiintoinen, mutta erityisesti Boltonin taide tekee albumista lukemisen arvoisen.


Veljeni muutti pois - Tex lähti keskiviikkoaamuna Ouluun tyttöystävänsä luo [oman asunnon saa vasta joulukuussa]. Tuntuu hieman oudolta. Olemme aina olleet Texin kanssa hyvin läheisiä, ja nyt on outoa kun hän ei enää ole kotona eikä myöskään palaa.
Oudointa on se, että kotona on enää kolme ihmistä – minä ja vanhempani. Kylpyhuoneessa on enää kolme hammasharjaa ja eteisessä on vähemmän kenkiä. Jääkaappiin ei tarvitse enää ostaa appelsiinimehua eikä meetvurstia. En kuule enää jatkuvaa kitaransoittoa.
En ehtinyt edes hyvästellä veljeäni. Luin tiistai-iltana historian kokeeseen ja keskiviikko aamuna lähdin kouluun ennen kuin veljeni oli ehtinyt edes herätä. Eilen Tex kuitenkin soitti minulle. Kaikki on ok.



Oma valtakuntani saa lisää elintilaa veljeni kerroksesta.
Toinen huoneista [piirroksessa ylempi] on ns. "levyhuone". Sitä voisi sanoa myös the Beatles -huoneeksi. Pohjapiirroksessa näkyvät mötikät nimeltä "taso", "kaappi", "hylly" ja toinenkin "hylly" ovat siis valjastettu mm. näiden säilyttämiseen muiden levyjen lisäksi.


Toinen huone on veljeni valtakunta, johon jäivät vielä tietokonepelit, 80% kitararomppeista sekä muut vähemmän tärkeät systeemit. Ouluun lähtivät vain vaatteet, koulukamppeet, Gibson Firebird –kitara ja pienin vahvistin. Sekä X-Box 360.

We are X!
lyijykynä 30.8.09

Pata ansaitsee lisää fan arttia!
Ja myös parempaa kuin tämä.

Katsokaa noita hymyjä.


FACE to FACE
akvarelli 20.9.09

Tälläistä syntyy kun on enää kolme akvarellinappia käytössä... ja kun kuuntelee vähän liikaa BUCK-TICKiä yhdelle päivälle.
Olen itseasiassa ihan tyytyväinen värimaailmaan.
Ja jos jonkun mielestä tämä kuva on homoeroottinen, niin perkele sentään saatte syyttää Imaita bänditoveriensa lähentelystä.

Todella upea valokuva muuten.


break the darkness
puuvärit 26.9.09

Ostin uudet Derwentit Suomalaisen kirjakaupan etusetelillä [jouduin maksamaan vain 4 euroa väliin \o/], ja tämä oli hyvä tekosyy päästä kokeilemaan niitä. Graphtint -kynissä on ihana värimaailma, ja ne muuntautuvat mukavasti veden kanssa.
Käytin hiusten keltaiseen ja taustaan Derwent Inktense -kyniä, jotka sopivat vesiliukoisuuden kannalta hyvin yhteen Graphtintien kanssa.

Lukkoja.

Tein tunnelukkotestin vihdoinkin - näin sen joskus jossain ja ajattelin tehdä. Kohtalaisen mielenkiintoiset tulokset. Tässäpä ne ovat vahvuusjärjestyksessä [hieman lyhenneltyinä]. Kursivoituna kohdat, jotka tunnistan itsestäni.

Rankaisevuus
Tunnelukon voimakkuus: erittäin vahva

Olet hyvin ankara itsellesi ja rankaiset itseäsi jos toimit väärin. Olet usein vihainen itsellesi ja moitit itseäsi tekemistäsi virheistä. Saatat miettiä tekemisiäsi jälkikäteen, ja tuntea syyllisyyttä tai häpeää siitä miten olet toiminut. Saatat olla vihainen itsellesi koska olet joskus heikko, tunteellinen tai tarvitseva. Jos jotain pahaa tapahtuu sinulle, saatat ajatella että se oli ansaittua, etkä kaipaa myötätuntoa tai sääliä. Saatat olla rankaiseva myös lähimmäisiäsi kohtaan. Sinun on vaikea antaa anteeksi itsellesi ja toisille etkä hyväksy puolusteluja kovin helposti.

Riittämätön itsekontrolli
Tunnelukon voimakkuus: erittäin vahva

Olet hyvin impulsiivinen, annat mielijohteiden ohjata elämääsi. Sinun on vaikea keskittyä mihinkään pitkäksi aikaa, koska mieleesi tulee toimintayllykkeitä ja haluaisit tehdä jotain muuta. Sinun on vaikea hallita omia halujasi, tunteitasi ja mielen yllykkeitä. Et aina mieti tekojesi seuraamuksia, mikä saattaa sinut ongelmiin. Olet ehkä joutunut ongelmiin auktoriteettien kanssa. Elämäsi on enemmän tai vähemmän kaaoksessa. Sinun voi olla vaikea ilmaista vihaasi rakentavasti, vaan se ilmenee raivokohtauksina ja sopimattomana käyttäytymisenä. Itsekurin ja rajojen puute johtaa helposti riippuvuuksiin: juomiseen, tupakointiin, ylensyöntiin, seksiriippuvuuteen, nettiriippuvuuteen tai muuhun ongelmakäyttäytymiseen. Aloitat hankkeita hetken mielijohteesta, mutta hankkeet jäävät usein puolitiehen, ja niitä useita menossa yhtä aikaa. Tylsistyt ja pitkästyt helposti, ja sinusta saattaa tuntua etteivät rutiinitehtävät ole sinua varten.

Emotionaalinen estyneisyys
Tunnelukon voimakkuus: erittäin vahva

Sinun on vaikea ilmaista tunteitasi spontaanisti. Sinusta on hämmentävää ilmaista positiivisia kiintymyksen tai välittämisen tunteita toisille ihmisille. Uskot että tunteet on parempi pitää sisällään ja siksi pyrit kontrolloimaan itseäsi, varsinkin muiden seurassa.

Vaativuus
Tunnelukon voimakkuus: erittäin vahva

Olet vaativa itseäsi kohtaan, vaikka luultavasti itse pidät vaativuuttasi ihan kohtuullisena. Sinusta tuntuu, että koko ajan on tehtävä jotain, saatava aikaan tai pidettävä asiat ja tavarat järjestyksessä. Saatat olla perfektionisti, työnarkomaani tai arvostat asemaa, valtaa, rikkautta, materiaa ja kauneutta. Et voi olla tyytyväinen itseesi jos et täytä vaatimuksiasi - siksi tuntuu ettei mikään koskaan riitä, aina on jotain tavoittelemisen arvoista. Riittämättömyyden, epäonnistumisen, huonommuuden ja häpeän tunteet vaanivat ja iskevät ellet yllä koviin vaatimuksiisi. Ponnistelet välttääksesi näitä ikäviä tunteita ja se aiheuttaa sinulle ahdistusta ja stressiä. Sinun on vaikea rentoutua ja vain nauttia elämästä - olla tyytyväinen siihen mitä sinulla juuri tällä hetkellä on. Saatat olla enimmäkseen turhautunut ja ärtynyt itseesi ja toisiin. Loppujen lopuksi saavutukset kuitenkin tuntuvat tyhjiltä ja hamuat seuraavia tehtäviä ja haasteita. Jos päätät menestyä jossain, luultavasti menestyt siinä - osaamatta kuitenkaan pysähtyä nauttimaan menestyksestä.

Kaltoin kohtelu
Tunnelukon voimakkuus: erittäin vahva

Pelkäät, että ihmiset haavoittavat, huijaavat, loukkaavat, pahoinpitelevät tai käyttävät sinua jollain tavoin hyväkseen. Sinun on yleensä vaikea luottaa ihmisiin. Saatat suhtautua epäillen toisten aikomuksiin ja uskot läheistesi pettävän sinut tavalla tai toisella. Et päästä ketään lähellesi etkä uskalla avautua ihmissuhteissasi.

Ulkopuolisuus
Tunnelukon voimakkuus: erittäin vahva

Tunnet usein ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa ja se saa sinut välttelemään niitä. Ehkä tunnet itsesi erilaiseksi, muita huonommaksi keskustelijaksi ja siksi ulkopuoliseksi. Uusien ihmisten kanssa tunnet olosi epämukavaksi ja hermostuneeksi etkä oikein tiedä mitä sanoisit. Pelkäät, että sanot tai teet jotain väärin. Saatat arkailla huomion kohteena olemista ja jännittää esiintymistä. Ahdistuneena mietit mitä muut ajattelevat sinusta. Olet ehkä tottunut välttelemään kanssakäymisiä ja sosiaalisia tilanteita siinä määrin että se tuntuu ihan luonnolliselta - kuitenkin jokin sinussa kaipaa samalla läheisempää yhteyttä kanssaihmisiin. Läheisissä suhteissa tunnet olosi varmemmaksi ja levollisemmaksi - voit olla enemmän oma itsesi.

Vajavuus
Tunnelukon voimakkuus: vahva

Olemassaoloasi leimaa arvottomuuden kokemus, joka ilmenee uskomuksena omasta kelvottomuudesta. Saatat puhua itsestäsi alentavaan sävyyn, olet kriittinen, ankara ja vihainen itsellesi. Ikään kuin sinussa olisi sisimmässäsi jotain häpeällistä ja vastenmielistä, joka pitää piilossa. Luultavasti peittelet ongelmiasi ja virheitäsi ja välttelet niistä puhumista ettei häpeän tunne valtaisi sinua. Joudut pitämään todelliset tunteesi ja ajatuksesi salassa, et halua myöntää muille olevasi tunteellinen tai tarvitseva ihminen. Esität ihmisille muuta kuin todella olet ja samalla pelkäät paljastumista.

Pessimismi
Tunnelukon voimakkuus: vahva

Olet pessimisti, ja kiinnität huomiota enemmän elämäsi kielteisiin kuin positiivisiin asioihin. Olet kova huolehtimaan ja murehdit tulevia tapahtumia tai tilanteita. Jos asiat tuntuvat menevän hyvin, se vaikuttaa vain väliaikaiselta. Jos jotain hyvää tapahtuu, odotat että jotain pahaa on tapahtumassa seuraavaksi.

Uhrautuminen
Tunnelukon voimakkuus: vahva

Sinusta tuntuu että sinun pitää olla mieliksi läheisillesi, ystävillesi, työkavereillesi, jopa ventovieraille. Olet oppinut huomioimaan toisten tarpeita herkästi ja niinpä omat tarpeesi jäävät helposti sivuun. Jos asetat omat tarpeesi etusijalle, tunnet todennäköisesti syyllisyyden tunteita. Saatat kokea voimattomuutta vaikuttaa elämäsi tapahtumiin ja toivot asioiden vain jotenkin järjestyvän. Et halua olla hankala vaan kiltti ja mukava, niinpä myönnyt helposti asioihin jotka eivät tunnu sinusta erityisen tärkeiltä. Joskus saatat ottaa välinpitämättömän "aivan sama" asenteen. Uhraudut vapaaehtoisesti koska muiden tarpeet ylittävät omasi. Yleensä pidät kiukkusi sisälläsi tai ilmaiset mieltäsi mököttämällä.

Tunnevaje

Tunnelukon voimakkuus: keskivahva

Sinusta tuntuu että kukaan ei tyydytä rakkauden ja huolenpidon tarvettasi, ja luultavasti uskot ettei kukaan todella kuuntele eikä ymmärrä sinua. Saatat välttää rakkaussuhteita, suhteet jäävät lyhyeksi tai sitten suojaat itseäsi ihastumalla henkilöön joka ei ole saatavilla. Saatat ihastua kylmiin, torjuviin, pidättyviin ja vähän antaviin henkilöihin. Jokin heissä viehättää sinua.

Epäonnistuminen
Tunnelukon voimakkuus: keskivahva

Uskot olevasi tuomittu epäonnistumaan, ikään kuin sinulta puuttuisi jotain olennaisia taitoja tai kykyjä. Saatat uskoa että et osaa tai et kykene tekemään jotain, ja siksi viivyttelet etkä ole halukas yrittämään tosissasi. Saatat verrata itseäsi muihin ja pitää itseäsi epäonnistuneena, huonompana tai lahjattomampana kuin toiset. Ajattelet että toiset ovat menestyneet paremmin, etkä anna arvoa omille saavutuksillesi - aina löytyy joku joka on menestynyt tai pärjännyt paremmin.

Suojattomuus
Tunnelukon voimakkuus: keskivahva

Olet kova huolehtimaan ja usein peloissasi - koet olosi turvattomaksi. Murehdit kohtuuttomasti terveyttäsi, vaaroja tai onnettomuuteen joutumista, taloudenhoitoa tai kontrollin menettämistä. Pelkosi saattavat aiheuttaa sinulle ahdistus- tai paniikkikohtauksia - tai sitten olet jatkuvasti enemmän tai vähemmän ahdistunut etkä voi nauttia arjesta. Saatat turvautua riippuvuuksiin ahdistuksen helpottamiseksi. Pyrit varmistumaan että olet turvassa.

Hylkääminen

Tunnelukon voimakkuus: keskivahva

Menetyksen pelko ohjaa elämääsi - olet huolissasi yksin jäämisestä. Uskot että läheisesi kuolevat tai jättävät sinut. Pelkäät jääväsi yksin ja luultavasti takerrut läheisiin ihmisiisi, mutta samalla karkotat heidät luotasi - pahin pelkosi on kuin itseään toteuttava ennuste. Menettämisen pelkoa seuraa luottamuksen puute joka tulee usein ilmi kontrollointina, omistushaluisuutena ja mustasukkaisuutena. Riippuvuudet voivat olla selviytymiskeinosi, joilla yksinolon aiheuttama ahdistus tuntuu siedettävämmältä. Vaikka suhde olisi vakaa, se luultavasti tuntuu vain väliaikaiselta - ikään kuin se olisi koko ajan vaakalaudalla. Saatat itse epätoivoissasi uhata erolla, ikään kuin testataksesi odotustasi - joko suhde nyt päättyy. Ehkä pidät välillä välimatkaa ystäviisi, ettei heistä tule liian tärkeitä sinulle.

My rosekingdom

Minun on todella pitkään pitänyt tehdä postaus huoneestani - päätin tehdä sen kun Takku teki omasta huoneestaan, mutta jotenkin se on aina jäänyt... No, nyt kipeänä ollessani voin aivan hyvin käyttää aikani siihen.

Pari asiaa kuitenkin tähän alkuun:
olen materialisti
olen hifisti
Myytin nykyiseen huoneeseeni puolitoista vuotta sitten, ja se on saanut ilmeensä pikkuhiljaa.
Olen sisustanut huoneeni jokaista neliösenttimetriä myöten itse, alkaen verhotangon nupeista aina kaappien vetimiin asti.
Osoittaen joko huonoa tai hyvää makua.
Ihmiset ovat usein huoneestani montaa mieltä. Joidenkin mielestä se on räiskyvä, joidenkin mielestä post-moderni. Joidenkin mielestä aivan kamala.
Minusta se on kuin omistajansa.

Noniin, let's begin.
Huoneeseeni astutaan heti aulasta.

Kun tulet ovesta sisään...

...näet tämän.

Huoneeni on vain noin 10 neliötä kooltaan, joten sisustaminen toimivaksi on ollut aika haasteellista. Toisaalta pieni huone on kodikas.

Kun käännytään takaisin tulosuuntaan...

siinäpä tietokonealttarini sekä ovi, josta näkyy aulan läpi keittiöön.

Työpöytäni on noin 2,5 metriä pitkä, ja se tuppaa keräämään kummallista tavaraa. Laskutilaa jää loppujen lopuksi aika vähän TV:n, maalaustelineen, printterin ja tietokoneen lomaan.

Siinä on yksi huoneeni nurkista.
Työpöydän yläpuolella on kolme rihkamahyllyäni.

Alimmalla hyllyllä on useimmiten pelaamani PC-pelit, lukemattomat lehdet, korurasia, säästöpossu [puhelinkoppi, Lontoon tuliaisia], matkamuistoja omilta reissuilta sekä muilta, tuikkulyhtyjä sekä koriste-esineitä.
Toisella hyllyllä Korruptin antama maalaus sekä kumiankkakokoelmani.

♥

Siirtykäämme nyt vastapäivään.

Toinen nurkka huoneestani: sänky, yöpöytä sekä nörttihyllyni.

Koska huoneessani on hyvin rajoitetusti seinätilaa, sängyn yläpuolella oleva juliste vaihtuu aika useasti - tällä hetkellä siinä komeilee X wall scroll.
Tyynyt ovat suuri intohimoni, ja niitä pitäisi hommata lisää.
Verhot ovat Marimekon verhoilukangasta, jota sain ilmaiseksi. Tumman purppura sävy on mielestäni ihana, ja kangas on mukavan paksua ja pitää huoneen pimeänä kesäaamuisin.
Verhotangon nupista roikkuu karvanopat sekä kaksi Iron Maiden backstage-passia

Nörttihylly ja yöpöytä.
lukulamppu on tehty valkoviinipullosta
taulu on yhden lemppari suomalaisen nykytaiteilijan akvarellityö
nörttihyllyssä enimmäkseen levyjä ja sarjakuvia. DVD:t muuttivat kaappiin jo vuosi sitten tilan puutteessa...
Ja kovaäänisten välissä on V-figuuri.

Järjestyksessä kolmas nurkka:

kaappi, kitara, vaatekaappi ja nörttihylly
vaatekaappini ovi on toiminut myös ilmoitustauluna maalattuani sen magneettimaalilla
peilin viereen on kiinnitetty viisi kumiankkakorttia IKEA:sta

Yhä vastapäivään...

Kaappi, johon on kätketty paljon nörttiyttä, mm. DVD:itä, sarjakuvia sekä erilaisia lehtiä.
vaatenaulakko ja Pink Floyd -juliste

kaapin päällä lisää keräilyharrastusta: lasipulloja ja viuhkoja.
yleensä kaapin päällä on myös kitarani kotelo, nyt se on muualla.
ja tietenkin Pink Floyd -kello.

Väsäsin vielä pohjapiirroksen huoneestani:

Siinäpä se.

Uutta ilmettä

En ole kirjoittanut pitkään aikaan, vaikka kaikenlaista on tapahtunut. Viime kirjoituskerrasta taitaa olla melkein kuukausi, huhhuh! Aika rientää.

Kuten varmaan huomata saattaa, blogi on saanut ainakin osittain uuden ulkoasun. Olen ideoinut banneria jo pitkään, mutta vihdoinkin sain sellaisen toteutettua - eikä siinä mennyt kuin pari tuntia.
Myös minä olen saanut uuden ilmeen - kävin värjäämässä hiukseni vihdoinkin. Viimeksi värjäsin toukokuussa, eli... olin jo aika hirvittävän näköinen. Nyt punainen 66,6-sävyn loiste on takaisin tukassa!

Koulu on alkanut pikkuhiljaa mennä omalla painollaan. Osaan jo kävellä oikeaan luokkaan muistan jopa opettajieni nimet [melkein]. Kurssivalinnat on tehty ensimmäiselle vuodelle. Tietenkin kotona täytyy tehdä paljolti hommia, olen tippunut jo matikasta kärryiltä sekä muuta mukavaa, mutta noin pääasiallisesti motivaationi on korkeammalla kuin vuosiin. Tiedän minne olen tähtäämässä ja mitä minun täytyy tehdä sen eteen.
Toivottavasti näin jatkuu, sillä terapiani on loppumassa marraskuun loppuun mennessä.
Koeviikkoon on alle kaksi viikkoa. Täytyy ottaa rauhallisesti.

Olen ehtinyt olla tässä kipeänäkin jo kaksi kertaa - yhden kerran poskiontelontulehduksessa ja tällä hetkellä olen kummallisessa flunssassa, joka on kestänyt jo yli puolitoistaviikkoa. Kävin eilen lääkärissä ja sain sairaslomaa loppuviikoksi, mutta tuskinpa käytän sitä.

Koulukiireet tälle viikolle sekä flunssaisuus pilasivat tämän vuoden Sarjakuvafestivaalit. En ehtinyt kuin pyörähtää Glorialla tsekkailemassa mm. Makedonian myyntipöytiä sekä vähän muuta, kun piti jo lähteä... Sain pari ostosta tehtyä: Enki Bilalin albumin Tapaamme pariisissa sekä melkein painotuoreen Egmontin Shokki-kokoelma-albumin. Näitä olenkin sitten lueskellut kun olen ehtinyt.
Sarjisfestareilta lähdin vikkelästi himaan tekemään kouluhommia, ja sieltä bussilla Koivukylään Korruptin luo. Olimme sopineet Netalle leffaillan jo Animeconin aikoihin, ja sehän pidettiin. Heräsin kymmeneltä ja painelin takaisin kotiin kuuden tunnin yöunien jälkeen jatkamaan äidinkielenesseetä...

Siinäpä ne tämän hetkiset lukemiset. Loistavaa luettavaksi pimenevinä syksyn iltoina kynttilänvalossa...

Alles klar, oder?

Koulu on alkanut.
Ensimmäinen päivä Itäkeskuksen lukiossa oli enimmäkseen turhauttava ja vituttava. Olin herännyt kuudelta ja matkustanut yli tunnin vain 4 tunnin lässytyksen takia. Eilen illalla pää oli vielä sekaisin monimutkaisista ruokailuvuoroista ja tuntijärjestelmistä mutta eiköhän se siitä.
Illalla pyörin sängyssä monta tuntia, peläten että bussipysäkkini Viikissä katoaa yön aikana. Sydän löi liian tiuhaan ja katto pyöri. Ehkä se oli sitä jännitystä.
Odotan jo opiskelemaan pääsyä. Tänään kurssien ensimmäiset tunnit olivat enimmäkseen kirjan sisällysluettelon esittelyä [mitä pelkäsinkin] ja muuta verryttelyä vaikka aikataulu on tiukka. Nauroin perseeni irti ensimmäisellä B3-saksan tunnilla nauhan ääntämisohjeille sekä maikalleni. Onneksi musiikin ja äidinkielen maikat vaikuttavat loistavilta tyypeiltä.

Suuret muutokset niin musiikin maailmassa kuin omassanikin ovat kumpuilleet ja kupruilleet inspiraatiota, joista yksi liittyi piirtämiseen. Suuriin muutoksiin liittyy mm. Miyaville syntynyt tytär Lovelie Miyavi Ishihara [石原 愛理 雅 Ishihara Airi Miyabi].

01 - todella hieno, jostain syystä keltainen, viivaluonnos.

02 - B6 lyijäri käyttöön ja varjoja, varjoja, varjoja!

03 - varjoja, varjoja, varjoja - kumia, kumia, kumia!

04 - ja samalla linjalla jatketaan. Minun metodini lyijäripiirtämisessä on se, että väritän melkein koko paperin mustalla ja kumitan vaaleat alueet esiin.

05 - sitten Airin kimppuun. Lasten piirtäminen on hiton vaikeaa, kuten myös kankaan laskosten. Jätin suosiolla nallekuviot piirtämättä.

06 - valmis!

Työn touhussa...
Mallikuvan käyttäminen oli hyvä tekosyy tuijotella Miyavin sileitä rintalihaksia pari iltaa.

Kaksi uusinta suherrusta...
Yukke vaatii ehkä pari korjausta. Teen ne jos jaksan.

ps. Depeche Mode 2.2.2010 Hartwallilla - osui juuri koeviikolle...!